(Eskuksen jäsenjärjestö Kaiken keskus julkaisi 22.4.2019 Facebook-sivullaan PÄÄSIÄISSAARNAN. Koska kirjoituksessa on paljon yhteneväisyyttä monen muun esitystaiteen toimijan todellisuuden kanssa, julkaisemme sen tässä kokonaisuudessaan.)
Vuoden vaihteessa monet esittävän taiteen ryhmät viestivät katsojaluvuistaan ja keväällä talousluvuistaan. Nämä luvut määrittelevät paljon sekä valtion että kaupunkien tekemiä rahoituspäätöksiä. Taiteen kehittymisen kannalta luvut eivät tietenkään kerro kaikkea – eivät taiteellisesti, mutta eivät myöskään tuotannollisesti.
Aloitan luvuilla.
Kaiken keskuksen apurahatulojen kehitys 2017 – 2019
6350 € vuonna 2017
43 726, 02 € vuonna 2018
Vuoden 2018 apurahoituksesta 5000 € tuli Suomesta, 38 726, 02 € ulkomailta. Ulkomainen rahoitus on pohjoismaista rahoitusta, jossa totuuden nimissä on myös Suomi mukana. Toisaalta myös ensi-iltoja on tänä aikana kolmessa eri maassa, joten kuka tahansa voi laskea kansallisen rahan elimellisen tarpeen tässä yhtälössä. Pelkän Suomesta tulleen rahoituksen osuus kokonaistuista on 11 %.
Vuodelle 2019 sekä Helsingin kaupungin että valtion toiminta- ja erityisavustukset ovat 0 €. Yhtenä perusteena on mainittu se, että toiminta on liian pientä. Kokonaistulojen kasvu vuodesta 2017 vuoteen 2018 on 629 %. Pienuus on suhteellista.
Muutama muu luku
Kaiken keskus laittoi vuonna 2015 alulle hankkeen, josta on kehittynyt monivuotinen ja kansainvälinen, neljän eri maan esitystaide- ja nykyteatteriryhmien yhteistyöhanke ’The AI Party’ (suomeksi ’Koneälypuolue’).
En voi kertoa tarkkoja lukuja yhteistyökumppaniemme taloudesta, mutta tämän verran voin avata tilannetta: Australiassa hankkeelle myönnettyjen apurahojen summat ovat kuusinumeroisia, samoin Norjassa. Ruotsissa ne ovat viisinumeroisia. Teosta on tarjottu mm. kansainvälisesti erittäin arvostetulle Artangel-tuotantoryhmälle ja kuraattoriparille, joka rankkasi sen koko maailmassa kahdeksanneksi. Suomessa Kaiken keskuksen saama projektiapuraha jäi neljänumeroiseksi. Olemme tietenkin kiitollisia myös tästä, mutta käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että meillä ei ole mahdollisuutta olla merkittävästi mukana kansainvälisissä toteutuksissa, vaan niiden hyöty menee maille, jotka ovat sijoittaneet hankkeeseen täysipainoisesti.
Luvut taloudesta kertovat vain yhden puolen toiminnasta. Tässä toisenlaisia lukuja:
Kaiken keskuksen toiminnassa sukupuolet jakautuvat siten, että jäsenistä 54 % prosenttia on miesoletettuja, naisoletettuja on 31 % ja 15 % ei identifioidu binäärisen järjestelmän mukaan (non-binary). Tämän jaottelun kaikki sukupuolet ovat edustettuina myös ryhmän hallituksessa, jossa ne jakaantuvat tasan. Ryhmän johtaja ei identifioidu binäärisen järjestelmän mukaan.
Taloudesta kertovat luvut – joilla esittävän taiteen merkittävämpiä rahoituksia perustellaan sekä hakijoiden että päättäjien taholta – vievät harhaan jos niillä perustellaan taiteen edistämistä, moninaisuuden toteutumista tai koko taidekentän muutokseen pyrkivää toimintaa.
Taiteenalojen yhdenvertaisuudesta esittävissä taiteissa
Yhdenvertaisuuden tulisi koskea myös taiteenaloja. Esittävistä taiteista teatterilla, tanssilla ja musiikilla on luotuna runsaasti valmiita rakenteita sekä teosten tuottamiseen että kierrättämiseen, ja näiden rakenteiden avulla näiden alojen taiteilijat ja ryhmät voivat nostaa toimintansa laajuutta ja taloutta. Tämä vie tilanteeseen, jossa perinteisempien taiteenalojen on helpompi kasvattaa toimintaansa ja siten tavoittaa myös pysyvämpää rahoitusta. Esitystaiteella näitä rakenteita ei ole juuri lainkaan. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa taidetta radikaalimmin uudistavat taiteenalat syrjäytyvät rahoituksesta ja taiteen kentän normit toisintavat itseään.
Mikäli kenttää haluttaisiin muuttaa moninaisemmaksi, merkittävin tapa tukea esitystaidetta ja koko esittävän taiteen uudistumista on tukea niitä esitystaiteilijoita ja esitystaideryhmiä, jotka aktiivisesti luovat ja kehittävät myös uusia rakenteita. Tämä ei ole taiteesta irrallinen asia, vaan osa taiteen koko yhteiskunnallisen kontekstin muutosta.
Tämä ei ainakaan Kaiken keskuksen osalta tällä hetkellä toteudu.
Olemme 12-vuotisen historiamme aikana luoneet lukuisia pioneerityötä tehneitä tuotantomalleja: Aluksi toteutimme teoksia muiden tuotantotahojen alaisuudessa, koska etsimme ekonomisempaa ja ekologisempaa tuotantomallia, joka ei perustuisi uuden organisaation perustamiseen, olemme perustaneet ensimmäisen esitystaidetta lastenkulttuurikeskusten verkostossa säännöllisesti opettaneen ryhmän, olemme ensimmäisenä esittävän taiteen ryhmänä (musiikkia lukuun ottamatta) tehneet yhteistyötä Helsingin alueen suurimman pop-festivaalin kanssa, olemme luoneet alustoja erityisesti immersiivisten teosten tekijöille ja viimeisimpänä olemme keskeisenä toimijana laajassa hankkeessa, joka yhdistää sekä VOS-teattereita, peliyrityksiä, alan keskeisiä oppilaitoksia ja merkittäviä vapaan kentän toimijoita.
Ilman pysyvää rahoitusta nämä avaukset jäävät toistuvasti irrallisiksi, jotka loppuvat ensimmäisen rahoituksen jälkeen – mikäli ensimmäinen rahoitus onnistutaan saamaan.
Taide
Edelliset seikat koskevat painottuneesti tuotantoa. Lopuksi muutama sana suoremmin taiteesta.
Lukuisat esittävän taiteen alalla viime vuosina tapahtuneet taiteelliset murrokset perustuvat esitystaiteen pioneerityöhön: immersiiviset esitykset ovat nousseet juuri esitystaiteen puolelta, samoin yleisösuhteen moninaistaminen. Esitystaide on ollut edelläkävijä myös ilmastonmuutoksen ja ekokatastrofin huomioimisessa esittävässä taiteessa. Immersiiviset esitykset ottivat ensimmäisenä esittävistä taiteista myös teknologisen murroksen kriittisen taiteen käsittelyyn. Kaiken keskuksen vuoden 2019 tärkeimmässä ensi-illassamme ’Koneälypuolueen perustaminen’ loimme tiettävästi ensimmäistä kertaa Suomessa esityksen, jossa tekoäly kommunikoi yleisön kanssa. Näitä ei ole koko maailmassakaan kovin monta.
Tällä hetkellä Kaiken keskuksen talous perustuu täysin hankkeisiin ja irrallisten teosten rahoitukseen. Se ei ole kestävä malli, se ei aiheuta muutosta järjestelmän tasolla eikä sen varaan voi rakentaa pitkällä tähtäimellä. 12 vuotta on pitkä aika repiä selkänahkaa. Selkänahkasta tulee siinä ajassa hyvin ohut.
Sami Henrik Haapala, Kaiken keskuksen taiteellinen johtaja
(Kuva Kaiken keskuksen teoksen ‘Koneälypuolueen perustaminen’ pelitestistä. Kuva: Marko Mäkinen.)
